Rock rantautui Suomeen vuonna 1956, kun Bill Hayleyn hitti ‘Rock Around the Clock’ saavutti myös pohjoismaisten radioiden ääniaallot. Eräänä lokakuisena iltana Turun Pyrkivä järjesti konsertin Turun konserttitalossa, ja tuo tapahtuma muutti suomalaisen nuorisokulttuurin historian. Vaikka lavalle ei noussutkaan kansainvälisiä rokkitähtiä, onnistui paikallinen jazz-yhtye villitsemään rock and roll -soundeillaan nuoren yleisön. Siitä lähti rock-musiikin tasainen nousu suomalaisen nuorison suosikkimusiikiksi.
Turun konsertti ei kuitenkaan välittömästi synnyttänyt nuorisoliikettä, vaan kului muutama vuosi ennen kuin varsinaiset paikallisten bändien rockshowt alkoivat vallata lavoja. Turun Varsinaissuomalainen Osakunta, lyhemmin TVO järjesti rock-iltamia, kun taas Helsingissä nuorisoa pyrittiin saamaan pois kaduilta nuorisolle varatuilla tiloilla ja illanvietoilla, ja pikkuhiljaa 1960-luvun kääntyessä kohti seuraavaa vuosikymmentä alkoi käsitys suomalaisesta rock-klubista muodostua.
Tavastia-klubi avasi ovensa Hämiksen tiloissa Helsingissä vuonna 1970, ja vakiinnutti pian paikkansa helsinkiläisessä yökerhoelämässä. Erikoista Tavastialle oli sen rock-henkisyys, joka veti puoleensa etenkin yhteiskunnallisia muutoksia kaipaavia yksilöitä. Oulussa rock-henki näkyi etenkin teekkareiden ylläpitämässä Rattoria-lupissa, kuin myös Kuusisaaressa järjestetyssä Kuusrock-festivaalissa. Lahdessa suomalaista boheemikulttuuria puolestaan on jo vuodesta 1966 lähtien ylläpitänyt legendaarinen Ravintola Torvi.
Varsinaisen kulta-aika suomalaiselle rock-kansalle alkoi kuitenkin vasta 1980-luvulla, jolloin yhä useammassa kaupungissa alkoi syntyä savuisia ja hämyisiä rock-luolia. Helsingin Elävän musiikin yhdistys Elmu valtasi vuonna 1979 Ruoholahdessa sijainneen asunnottomien ja alkoholistien entisen yömajan, ja paikalle syntyi nuorisokulttuurin legendaarinen mekka Lepakko eli Lepakkoluola, joka jatkoi toimintaansa rock-klubina aina rakennuksen purkuun saakka vuonna 1999.
Punk-aikakauden väistyessä grungen ja hevimpien soundien tieltä, uudet menomestat eri puolilla Suomea virittelivät äänentoistolaitteistoaan. Jyväskylän Elävän musiikin yhdistys valtasi paikkansa Lutakonniemessä sijaitsevan vanhan leipomon tiloista ja nimesi sen uudelleen Tanssisali Lutakoksi. Oulussa jo kulttimaineeseen noussut Nelivitonen, virallisesti 45 Special avasi ovensa jytäkansalle vuonna 1990. Se on edelleen yksi oululaisten ykkösbilemestoista ja keikkapaikoista ja suosittu etenkin opiskelijoiden piireissä.
Tampereella keikkapaikkojen aateliin on jo vuodesta 1989 kuulunut Pakkahuoneen Tullikamarin klubi, joka on aiemmin tunnettu myös nimellä Tulliklubi. Tampere tunnetaankin suomalaisessa musiikkimaailmassa yhtenä vilkkaimmista musiikkikeskuksista niin bändien kuin keikkojenkin kirjon puolesta.