Mitä tulee elokuviin ja erilaisiin ravitsemusliikkeisiin niiden kulisseina ja miljöönä, Aki Kaurismäen tuotannosta löytyy useimmiten esimerkkejä joko kuvitteellisista tai oikeista baareista, pubeista ja tanssipaikoista. Etenkin Helsingin kahvilakulttuurin kulmakivet ovat tulleet laajemmalle yleisölle tutuiksi Kaurismäen elokuvien myötä, mutta joskus elokuvissa on vilahdellut ravintoloita ja tanssilavoja muualtakin Suomesta. Vaikka Kaurismäen kuvauskohteet eivät varsinaisesti katakaan rock-klubeja tai baareja, elokuvat itsessään henkivät samaa ironiaa ja pelkistettyä mustan huumorin asennetta, jota löytyy rutkasti koko rock and roll kultttuurista.
Kaurismäki aloitti uransa ohjaajana 1980-luvulla, ja teki uutterasti töitä koko vuosikymmenen. Vuonna 1985 ensi-iltansa sai Calamari Union, jossa vilahtavat helsinkiläisessä miljöössä niin Kallion sydämessä, Kolmannella Linjalla sijaitseva Pub Sirdie, Kaisaniemen oma Ravintola Kaisaniemi, kuin varmasti suurimmalle osalle suomalaisista tuttu Tavastiakin. Seuraavana vuonna julkaistussa Varjoja paratiisissa kulisseina käytettiin osaltaan muun muassa Sokos Hotel Tornin Ateljée Baria, kun taas seuraavana vuonna 1987 Hamlet liikemaailmassa puolestaan seikkaili Katajanokan Kasinolla.
Välillä Kaurismäki vei tuotantonsa ja kuvausryhmänsä ulkomaille ja kuvasi elokuvia esimerkiksi Pariisissa ja Amerikassa, mutta palasi takaisin koti-Suomeen. Vaikka pääosa elokuvantekijän tuotannosta sijoittuu Helsinkiin, on Kaurismäki toiminut muun muassa tuottajana myös projekteissa, joiden kuvauskohteet ovat pääkaupunkimme ulkopuolella. Näistä esimerkkinä mainittakoon vuonna 1993 valmistunut Veturimiehet heiluttaa, joka on kuvattu enimmäkseen Porissa, mutta joitakin kohtauksia on saatu purkkiin myös Lappeenrannassa.
Elokuvassa Tulitikkutehtaan tyttö, joka ilmestyi valkokankaalle vuonna 1991, osa kohtauksista kuvattiin helsinkiläisessä Ravintola Kannaksessa. Viisi vuotta myöhemmin taas sai ensi-iltansa yleisömenestys Kauas pilvet karkaavat, jossa yhtenä pääasiallisena tapahtumapaikkana on Ravintola Dubrovnik, joka sijaitsee myös Helsingissä, kun taas samassa elokuvassa nähty Kafe Mockba – ”pysähtyneisyyden ajan viimeinen valuuttabaari” kuuluu osaksi Kaurismäen osittain omistamaa Corona Baari & Biljardia.
2000-luku on ollut Kaurismäen faneille tasaista juhlaa, sillä elokuvantekijä on jatkanut eri projektien parissa, tuoden ajoittain valkokankaalle kokopitkiä eläviä kuvia. Vuonna 2006 ensi-iltaan tulleessa Laitakaupungin valot -rainassa Kaurismäki käytti yhtenä kulissinaan vuonna 1924 perustettua Ravintola Kosmosta, joka loistaa kultaisen 20-luvun glamouria. Reilu vuosikymmen myöhemmin, vuonna 2017 ilmestynyt Toivon tuolla puolen taas esittelee tapahtumia osittain Taka-Töölön intialaisessa Ravintola Gandissa, keskellä Helsinkiä sijaitsevassa Bar Wall St:ssa, sekä fiktiivisessä Kultaisessa Tuopissa.